Porakaivo on vesikaivo, joka porataan pintamaan läpi peruskallioon. Pintavesien pääsy porakaivoon estetään tiivistämällä pehmeän maan läpi asennetun teräsputken ja kallion välinen saumakohta. Porattavan kaivon syvyys riippuu pohjaveden korkeudesta sekä kaivon kyvystä tuottaa vettä. Porakaivon syvyys on tyypillisesti 20-150 metriä, ja sen reiän halkaisija on 100–190 millimetriä. Porakaivon reikä toimii vesivarastona käytettävälle vedelle.
Porakaivon suojaaminen
Porakaivon teräsputken yläpää on varustettava porakaivon hatulla. Porakaivon hattu on tiivis, ja sillä estetään pieneläinten sekä pintavesien pääsy vesikaivoon. Porakaivon hatussa on läpimenot vesiputkelle ja sähköjohdolle sekä kiinnike porakaivopumpun nostovaijerille. Porakaivon tuuletus voidaan myös järjestää hatun kautta, jolloin maasta nousevat kaasut pääsevät poistumaan kaivosta.
Porakaivopumpun asennustarvikkeet
Porakaivopumppua asennettaessa on hyvä hankkia kaikki tarvikkeet valmiiksi. Porakaivopumppua asennettaessa tarvitaan PEM- putkea. 60 metrin asennussyvyyteen asti voidaan käyttää 32 mm putkea, ja sen jälkeen isompaa 40 mm putkea. Putket tulee liittää kaivossa hyvänlaatuisilla muoviputken liittimillä ja PEM-putken liitoskohdissa on käytettävä tukiholkkeja. Porakaivopumppu tarvitsee erillisen takaiskuventtiilin (yksisuuntaventtiili), vaikka porakaivopumpussa itsessään olisi takaisinvirtausventtiili. Tällä varmistetaan, että takaisinvirtausta kaivoon ei pääse tapahtumaan. Nostovaijeri tarvitaan kannattelemaan ja varmistamaan porakaivopumppua kaivon reiässä. Nostovaijeri on materiaaliltaan RST-vaijeri, ja se on halkaisijaltaan 3 mm. Kannatinvaijeri kiinnitetään yläpäässä porakaivon hattuun vaijerilukoilla. Sähköjohdon kiinnittämiseen tulee käyttää vedenkestävää teippiä tai hyvänlaatuisia, kestäviä nippusiteitä. Sähköjohto kiinnitetään ensimmäisen kahden metrin matkalta tiheästi, jonka jälkeen kiinnitysvälin voi harventaa kahteen ja puoleen metriin. Kaivon yläpäähän asennetaan sopiva porakaivon hattu, joka kiristetään RST-klemmareilla porakaivon teräsputkeen.
Porakaivopumpun valinta
Porakaivopumpun valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten kaivon syvyys, porareiän halkaisija, kaivon veden tuotto ja käyttötarkoitus sekä valittavana oleva sähköistys. Porakaivopumpun käyntiä ohjataan tyypillisesti painekytkimeen asetetulla paine-erolla. Markkinoilla on myös taajuusmuuntajalla ohjattuja porakaivopumppuja, joissa veden virtausta ja painetta ohjataan vesipumpun kierrosluvulla. Painekytkimen ja taajuusmuuntajan lisäksi painesäätimen käyttö on yleistynyt porakaivopumpun ohjauksessa. Se on kustannustehokas vaihtoehto, varsinkin, jos tarvitaan hiukan älyä, esim. kuivakäyntisuojaa tai pumpun käynnistyksiä ja pysähdyksiä halutaan rajoittaa. Porakaivopumpun nostokorkeuden tulee riittää vedenpinnan alimmasta kohdasta nostamaan käyttövesiverkostoon neljän baarin paine. Porakaivopumput ovat halkaisijaltaan 3” tai 4” olevia syväkaivopumppuja, ja niiden pumppaustehoksi valitaan omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa tuottamaan 15-25 litraa/minuutissa vettä kiinteistön tarpeisiin. Porakaivopumpun sähköistyksenä on valittavana 1- vaihe tai 3-vaihe pumppuja. Yleensä yli 80 metriä syvissä kaivoissa valitaan poikkeuksetta 3-vaihe porakaivopumppuja. Kun sähkömoottorin ottoteho kasvaa, on järkevää jakaa kuorma kiinteistön kaikkiin sähkövaiheisiin. Usein myös hinta on huomattavasti alhaisempi 3-vaihe porakaivopumpuissa verrattuna 1-vaiheisiin pumppuihin.
Ejektoripumppu on maan päälle asennettu syväkaivopumppu, joka nimensä mukaisesti tarvitsee lisäksi ejektorin kaivoon nostaakseen vettä maan syvyyksistä. Ejektorin ja ejektoripumpun välillä on kaksi putkea, paine- ja imuputki. Tätä ratkaisua on käytetty aikanaan hyvin paljon. Perusteluna yleensä käytettiin kallion rosoisuutta ja riskiä kaivon sortumiselle, jolloin pumppua ei pystytä nostamaan ylös kaivosta. Rosoisesta reiästä irtokivien tippuminen porakaivopumpun päälle voi aiheuttaa pumpun kiilautumisen kallion seinämään. Ejektorin pienuudesta johtuen irtoaines putoaa helpommin kaivon pohjalle, jolloin riskit pienenevät.
Porakaivopumpun asennus
Porakaivopumppu asennetaan yleensä noin 5–10 metriä kaivon pohjasta. Tällöin pohjalle jää riittävä sakkapesä, mikäli kaivon halkeamista tulee jotakin kiintoaineita. Porakaivopumpun vaihdossa voi tulla yllätys, kun vesipumppua ei pystytäkään nostamaan ylös. Tällöin kaivo on sortunut, ja porakaivopumpun päälle on pudonnut hiekkaa ja kiviä, jotka ovat aiheuttaneet pumpun kiilautumisen kaivon seinämiin. Tällöin voidaan jopa joutua tekemään uusi porakaivo. Normaalissa tapauksessa pumppu nostetaan ylös putkineen, sähköjohtoineen ja vaijereineen joko koneellisesti tai käsin. Mikäli porakaivossa on jotakin epäpuhtauksia, kuten rautaa, kannattaa harkita myös PEM-putken vaihtoa. Muutoin riittää porakaivopumpun ja sähkökaapelin vaihto. Asennus tulee tehdä huolellisesti ja laadukkailla tarvikkeilla. Porakaivopumpun nosto ja laskeminen ei ole käsipelin kevyttä hommaa. Porakaivopumpun asennuksessa tulee kiinnittää eritystä huomiota siihen, että pintavesiä ei pääse kaivoon. Toinen tärkeä asia on kaivon tuuletus, jotta maan uumenista tulevat kaasut pääsevät purkautumaan pois porakaivon reiästä.
Porakaivon huolto
Porakaivopumput ovat pitkäikäisiä ja kestäviä, jotka tarvitsevat vain vähän huoltoa. Tärkein huoltotoimenpide on kalvopainesäiliön esipaineen tarkistus säännöllisesti. Porakaivopumput on suunniteltu noin kahteenkymmeneen käynnistyskertaan tunnissa. Mikäli vesipumpun käynnistysten määrä ylittää jatkuvasti tämän määrän, voi porakaivopumppu vaurioitua. Porakaivon muu huolto, kuten puhdistus ja desinfiointi, on viime aikoina yleistynyt, kun siihen erikoistuneita yrityksiä on alkanut ilmaantumaan markkinoille. Mikäli veden mukana tulee paljon kiintoaineita humusta, rautaa, mangaania on porakaivon huoltopesu perusteltu.
