LVI-TYÖT

 

Putkimies, sähkömies, kylmäasentaja

 

Lämmittäjän tarkistushuolto

Lämmitysjärjestelmä tarvitsee huoltoa vuosittain häiriöttömän toiminnan takaamiseksi. Kalvopainesäiliön esipaine, lämpöjohtopumpun toimita, lämmönsäädin, vastusten toiminta, ilmaa lämmitysjärjestelmässä, lattialämmityksen toimilaitteet, patterien termostaatit. jne. Tarkistushuolto antaa varmuutta tulevaan talveen.

 

Poistoilmalämpöpumpun huolto

Poistoilmalämpöpumput ottavat lämmön talteen ulospuhallettavasta jäteilmasta ja se siirretään kylmäaineen /kuumakaasun välityksellä poistoilmalämpöpumpun vesitilaan joko käyttöveteen tai lämmityskattilaan. Poistoilmalämpöpumppu on yksinkertainen käyttää, mutta tarvitsee huoltoa useammin kuin muut lämmityslaitteet. Koska lämpöpumpun teho perustuu ilmanvaihtoon, on erityisen tärkeää vaihtaa suodattimet riittävän usein ja imuroida ne vaihtojen välissä.

Kotitalouksissa kannattaa tilata ammattilainen tarkastamaan poistoilmalämpöpumpun toiminta 1-2 vuoden välein. Huollossa tarkastetaan suodattimet, puhaltimet, säätö ja varolaitteet sekä laitteen kyky ottaa lämpöä talteen.

 

Maalämpöpumpun huolto

Maalämpöpumput ottavat lämpöä maaperästä. Keruuputket on asennettu joko pintamaahan, vesistöön tai porattuun lämpökaivoon. Lämpöpumpulla tuotetaan lämpöä lämmitysverkostoon sekä käyttövettä lämminvesivaraajaan. Lämpöpumpussa voi olla myös lisälaitteita esim. ilmaiskylmä lämmön keruuputkistosta tai vaikka poistoilman lämmön talteenotto.

Maalämpöpumput ovat varmatoimisia lämmöntuottajia ympäri vuoden. Maalämpöpumpun toiminnassa oikeastaan kaikki vaikuttaa kaikkeen joten huoltotarkastukset ovat erittäin tärkeitä. Kotitalouksissa kannattaa tilata ammattilainen tarkastamaan maalämpöpumpun toiminta vuoden välein. Huollossa katsotaan laitteisto kunto silmämääräisesti, tarkastetaan keruunesteen määrä, lämmityksen säädöt, varolaitteet, sekä toiminta muun lämmitysjärjestelmän kanssa.

 

 

Ilma-vesilämpöpumpun huolto

Ilma-vesilämpöpumppuja on kahta eri mallia. On olemassa nks. monoblock- laite, jossa neste (vesi/glykoli) kiertää sisä- ja ulkoyksikön välissä. Niin kutsutuissa Split- laitteissa taasen ulko- ja sisäyksikön välillä lämpöä siirtää kylmäaine/kuumakaasu. Kotitalouksissa kannattaa tilata ammattilainen tarkastamaan vesi-ilmalämpöpumpun toiminta 2-4 vuoden välein. Huollossa tarkastetaan kylmäaineen määrä sekä katsotaan laitteiston kunto silmämääräisesti. Tarkistetaan myös Ilma-vesilämpöpumpun toiminta yhdessä toisen lämmönlähteen kanssa, sekä niiden varo- ja paisunta laitteet.

 

Lämmityslaitteen käytönopastus

Käytönopastuksen tarkoitus on antaa käyttäjälle perustiedot ja taidot lämpöpumpun käyttöön.

Lämpöpumpun käytönopastuksessa tarkistetaan seuraavat:

• toimintaperiaate
• komponenttien sijoitus
• käyttäjän ja ammattilaisen huoltotoimenpiteet
• toiminta vikatilanteessa
• lämpöpumpun säätö ja toiminta osana muuta lämmitysjärjestelmää
• käyttöjärjestelmän asetukset

 

Lämmityksen perussäätö

Lämmitys perus säädetään yleensä talvella kun ulkolämpötila on pakkasella vähintään – 5C astetta. Lämmönsäätötoimenpiteessä lattialämmityksessä kaikki piirit avataan niin, että toimilaitteet jakotukeissa eivät ahdista virtausta. Patteriverkostossa irrotetaan termostaattiset patteriventtiilit. Lämpötilan ollessa tasaantunut mitataan huoneiden lämpötilat. Mikäli tarvitaan lisää lämpöä, säädetään käyrää isommaksi. Vastaavasti jos liian kuuma, säädetään käyrää pienemmäksi. Odotetaan taas vuorokausi ja mitataan uudelleen lämpötilat. Halutun lämpötilan löytyessä esim. +21 astetta voidaan lattialämmityksen toimilaitteet ja pattereiden termostaatit laittaa paikoilleen. Tärkeintä tässä on muistaa, että olemme asettaneet tällä tavoin huoneiden max. lämpötilan. Tarkoittaen ettemme saa lämpötilaa nostettu tuota arvoa (esim.+21 astetta) korkeammaksi vaikka huonetermostaatissa olisi korkeampia lämpötiloja esim. + 30 astetta. Termostaattien tarkoitus on alentaa niiden huoneiden lämpötilaa jossa halutaan, että on viileämpää.

 

Varoventtiilin vaihto

Lämminvesivaraajan/lämminvesiboilerin varoventtiilin vesivuoto on aivan normaalia silloin, kun varaaja lämmittää käyttövettä. Vesi laajenee lämmetessään jolloin painetaso nousee ja varoventtiili aukeaa päästääkseen ylipaineen ulos. Lämminvesivaraajan varoventtiili sulkeutuu itse kun painetaso on laskenut hyväksytylle tasolle. Toisin sanoen kun lämminvesivaraaja ei lämmitä vettä niin varoventtiilistäkään tule vettä. Mikäli varoventtiili vuotaa jatkuvasti läpi on varoventtiili viallinen ja se pitää vaihtaa uuteen. Jatkuvasti vuotava varoventtiili voi aiheuttaa vesivahingon silloin, kun vettä ei saada ohjattua hallitusti viemäriin. Veden kulutus myös voi kasvaa huomattavasti jolloin vesilaskukin voi olla sen mukainen. Vuotava varoventtiili pitää suhisevaa ääntä.